Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Sydänterveyden hoito

Ateroskleroosi on sairaus, joka ahtauttaa suuria valtimoita. Sille ominaista on rasvan kertyminen valtimon seinämiin. Pitkälle kehittynyt ateroskleroosi ahtauttaa verisuonia, heikentää niiden elastisuutta ja voi aiheuttaa lihasten hapenpuutetta. Tästä seurauksena voi olla sydäninfarkti tai aivohalvaus.

Rasvan määrä vaikuttaa verisuonen ahtautumiseen ja verisuonitukosten muodostukseen. Rasvan vähentäminen pienentää ateroskleroosin vaaraa, kun kokonaiskolesteroli-, LDL- ja triglyseridipitoisuudet pienevät. Rasvan laatu merkitsee myös eli tyydyttämätöntä rasvaa käyttämällä riski pienenee. Rasvan suositeltava kokonaisosuus energiansaannista on n. 30 %. Jos tyydyttyneen eli kovan rasvan saanti on vähäistä (< 10 E%) ja suurin osa rasvasta öljyhappoa, rasvan kokonaismäärä voi olla yli 30 E% kuten perinteisessä Välimeren ruokavaliossa.

Veren LDL-kolesterolin pitoisuutta ja myös sydän- ja verisuonitautien riskiä vähentävät:

  • Vähärasvainen / tyydyttymätöntä rasvaa sisältävä ruokavalio on edullinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden, painonhallinnan ja muiden elintapasairauksien kannalta.

  • N-3-rasvahapot vähentävät verisuonen ahtautumista, verisuonitukosten muodostusta ja sydämen rytmihäiriöiden vaaraa. Hyviä lähteitä ovat kalarasvahappojen ohessa kasviöljyt mm. rypsi-, soija- ja pellavansiemenöljy. Runsas linolihapon (n-6) määrä heikentää n-3-rasvahappojen tehoa. Kalan eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA) pienentävät suurina annoksina veren triglyseridipitoisuutta.

  • N-6-rasvahapot eli linolihappo vähentävät veren LDL-kolesterolipitoisuutta, kun niillä korvataan ravinnon tyydyttyneitä rasvahappoja. Runsas käyttö voi vähentää myös HDL-kolesterolin määrää.

  • N-9-öljyhapolla tyydyttyneitä rasvoja korvattaessa LDL pienentyy ja HDL pysyy muuttumattomana.

  • Kalium, magnesium ja kalsium - pienentää verenpainetta. Riittävä kaliumin saanti vähentää aivohalvauksen vaaraa.

  • Kasvisterolit - sitovat kolesterolia ja siitä muodostuneita sappihappoja ohutsuolessa, mikä vähentää niiden imeytymistä. Kasvisteroleja on kasvikunnan tuotteissa. Niitä myös lisätään elintarvikkeisiin, mm. margariineihin ja jugurtteihin.

  • Vesiliukoinen ravintokuitu – pavuista, herneistä, marjoista, hedelmistä, kaurasta, ohrasta; sitoo kolesterolia ja sappihappoja ruoansulatuskanavassa ja lisää niiden erittymistä ulosteisiin.

  • Antioksidantit - esim. E- ja C-vitamiini, beetakaroteeni, seleeni polyfenolit ja flavonoidit; runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sisältävä ruokavalio. Ateroskleroosin hapettumisteorian mukaan vasta hapettunut LDL kasaa kolesterolin verisuonen seinämään. Antioksidantit voivat estää monityydyttymättömien rasvahappojen hapettumista estämällä hapetusreaktion käynnistymisen. Ne suojaavat myös ruoan ravintoaineita hapettumiselta.

  • Folaatti (B6- ja B12-vitamiinit) – riittämätön saanti nostaa veren homokysteiinipitoisuutta, joka vaurioittaa verisuonen seinämää, mikä taas edesauttaa sen ahtautumista.

  • Soijaproteiini - ainakin kun sillä korjataan eläinproteiinia

  • Liikunta – suurentaa HDL-kolesterolin pitoisuutta, pienentää LDL/HDL-kolesterolin suhdetta ja triglyseridipitoisuutta seerumissa ja alentaa myös verenpainetasoa (insuliiniresistenssin väheneminen).

Suurentavat veren kokonais-, LDL -kolesterolia ja lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä:

  • Kovat rasvat (tyydyttyneet ja transrasvat) - lisäävät verisuonten ahtautumisen riskiä eli veren LDL:n määrää. Maitotuotteista suomalaiset saavat noin puolet ruokavalion tyydyttyneistä rasvoista; maitorasvasta 70 % on kovaa.

  • Transrasvat – muodostuu kasviöljyjen kovetuksessa ja lehmän pötsissä; esim. ranskanperunoissa, joissain kasvirasvajäätelössä ja mikropopkorneissa. Vähentävät myös veren HDL-pitoisuutta. Maito-,voi- ja naudan rasvassa 3-5 %, pehmeissä margariineisa 0-1 % ja teollisuuden leivontarasvoissa 1-7 % ja syväpaistorasvoissa 0-16 %.

  • Ylipaino – riskitekijät kuten kohonnut verenpaine, suurentuneet veren kokonaiskolesteroli-, LDL- ja triglyseridiarvot. Veren HDL:n määrän ja insuliinin tehon väheneminen, joka suurentaa verensokeripitoisuutta.

  • Vähärasvainen ruoka / runsaasti kovaa rasvaa - lisää verisuonen ahtautumisen vaaraa (vähentää HDL- ja lisää triglyseridipitoisuutta) varsinkin tyypin 2 diabeetikoilla.

  • Suola (natrium) - runsas määrä sitoo elimistössä nestettä ja lisää verenpainetta, joka kovettaa ja ahtauttaa verisuonia sekä heikentää sydämen pumppaustehoa.

  • Kahvi – runsaan suodattamattoman pannu- ja espressokahvin määrän sisältämät rasva-aineet (kafestoli)

  • Alkoholi - kohtuullinen käyttö (miehet 2 annosta/vrk, naiset 1 annos/vrk) vähentää verisuonen ahtauman vaaraa lisäämällä veren HDL:n pitoisuutta niillä, joilla alkoholi palaa hitaasti. Runsaalla, jatkuvalla alkoholin juomisella on päinvastainen vaikutus; säännöllinen nauttiminen nostaa verenpainetta ja veren triglyseridipitoisuuksia

Ruoan kolesteroli - merkitys veren kolesteroliarvoihin on kovia rasvoja vähäisempi. Ruokavalion kolesteroli saattaa lisätä riskiä ihmisillä, joilla ruoan kolesteroli imeytyy tehokkaasti. Kolesterolin imeytyminen vaihtelee välillä 25–80 %. Suurella osalla väestöä ravinnon kolesterolin määrän vaihtelut vaikuttavat vain vähän, koska ravinnosta imeytyvän kolesterolin määrä on pieni verrattuna solujen tuottamaan kolesteroliin. Kolesteroli imeytyy parhaiten runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävästä ravinnosta.

Hiilihydraatit – nopeasti imeytyvät hiilihydraatit voivat suurentaa veren triglyseridipitoisuutta. Pitkällä aikavälillä vaikutus on kuitenkin ohimenevä ja muutosta ei havaita jos hiilihydraattien määrää lisätään vähitellen, käytetään hitaasti vaikuttavia hiilihydraatteja tai jos ruokavalion noudattaminen laihduttaa.

Lähteet:

Aro et al. (toim). Ravitsemustiede, 2005.

Lisätietoa:

Sydänliitto www.sydanliitto.fi

<< Takaisin Ravitsemus-sivulle